Tutkimuksellinen yhteistyö
Tutkimus yritysten kasvun tukena
Satakunnan Biolaaksossa toimii useita tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioita, jotka tekevät yhteistyötä yritysten kanssa uusien ratkaisujen, toimintamallien ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. Toiminta kattaa muun muassa elintarvikealan, teknologian, vastuullisuuden, kiertotalouden, kansainvälistymisen, osaamisen kehittämisen ja maaseudun elinvoimaisuuden teemoja.
Ruokaketjun tutkimus- ja kehittämistyötä alueella tekevät esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun Resurssiviisaus, Satafood, Prizztech, Pyhäjärvi-Instituutti, MTK-Satakunta ja ProAgria Länsi-Suomi. Myös koulutusorganisaatioista esimerkiksi WinNova, Sataedu ja SASKY koulutuskuntayhtymä tekevät yrityslähtöistä kehittämistoimintaa ja opiskelijayhteistyötä.
Tutustu alla lisää satakuntalaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, alueen asiantuntijoihin ja löydä itsellesi sopiva yhteistyökumppani.
Ole matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos yritykselläsi on kehittämistarve, haaste tai idea, jota voitaisiin selvittää, tutkia tai kehittää yhdessä. Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö voi auttaa tunnistamaan uusia mahdollisuuksia, testaamaan ratkaisuja käytännössä ja tuomaan asiantuntijaosaamista liiketoiminnan tueksi.
Yhdistämme osaamisen ja mahdollisuudet
Tutustu tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhön
- Korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta
- Asiantuntijat
- Alueellinen tutkimus- ja kehittämistoiminta
Korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta
Satakunnan ammattikorkeakoulun Resurssiviisauden osaamiskeskus tekee yrityslähtöistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka tukee kestävää kasvua, kilpailukykyä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä. Yhteistyö voi sisältää esimerkiksi uusien ratkaisujen kehittämistä, tuotteiden ja toimintamallien testaamista, selvityksiä, pilotointeja sekä tutkimus- ja kehityshankkeita.
Alta löydät Resurssiviisauden osaamiskeskuksen keskeiset osaamis- ja kehittämisalueet. Tutustu teemoihin ja löydä yrityksellesi sopivia yhteistyömahdollisuuksia sekä asiantuntijaosaamista kehittämistyön tueksi.
Ota yhteyttä:
Mikko Lehtonen
Tutkimuspäällikkö
Resurssiviisaus
mikko.lehtonen@samk.fi
Painopistealueet:
Kestävässä ja vastuullisessa rakentamisessa ruokaketjussa huomioidaan rakennuksen koko elinkaari materiaalivalinnoista energiatehokkuuteen, korjattavuuteen ja materiaalien uudelleenkäyttöön. Tavoitteena on vähentää päästöjä, säästää resursseja ja löytää ratkaisuja, jotka ovat kestäviä sekä ympäristön että talouden näkökulmasta.
Ruoka-alan yritys voi olla yhteydessä esimerkiksi silloin, kun tavoitteena on kehittää tuotanto- tai varastotilojen energiatehokkuutta, selvittää rakennuksen hiilijalanjälkeä, hyödyntää kierrätys- tai uusiomateriaaleja tai arvioida aurinkosähkön mahdollisuuksia osana toimintaa.
Resurssiviisaudessa tutkitaan ja kehitetään kestävään ja vastuulliseen rakentamiseen liittyviä ratkaisuja hyödyntäen SAMKissa pitkään kertynyttä osaamista vähähiilisestä ja energiatehokkaasta rakentamisesta.
Etsitkö uusia ratkaisuja energiatehokkuuteen, vähähiilisyyteen tai materiaalien hyödyntämiseen? Ota yhteyttä ja keskustellaan tutkimus- ja kehittämisyhteistyön mahdollisuuksista.
Uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus ovat keskeisessä roolissa, kun yritykset tavoittelevat kustannussäästöjä, pienempiä päästöjä ja vastuullisempaa toimintaa. Resurssiviisaudessa tutkitaan ja kehitetään ratkaisuja kestävään energiantuotantoon ja -kulutukseen sekä energian tehokkaampaan hyödyntämiseen.
Ruoka-alan yritys voi olla yhteydessä esimerkiksi silloin, kun tavoitteena on kehittää energiankäyttöä, hyödyntää aurinkoenergiaa, arvioida investointien kannattavuutta, pienentää hiilijalanjälkeä tai selvittää uusia mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen. Yhteistyössä voidaan tarkastella myös energiajärjestelmien turvallisuutta, energian varastointia tai tulevaisuuden energiaratkaisuja.
Resurssiviisaudessa tutkitaan ja kehitetään muun muassa aurinkoenergiaan, energiatehokkuuteen, energiansäästöön, päästöjen arviointiin sekä vetytalouteen liittyviä ratkaisuja.
Etsitkö uusia ratkaisuja energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan tai päästöjen vähentämiseen? Ota yhteyttä ja keskustellaan tutkimus- ja kehittämisyhteistyön mahdollisuuksista.
Vastuullisuus ja kestävyys ovat yhä tärkeämpi osa elintarvikealan kilpailukykyä. Kestävä ruokaketju tarkoittaa esimerkiksi resurssien tehokasta käyttöä, hävikin vähentämistä, energiatehokkuutta, vastuullisia materiaaliratkaisuja sekä toimintamalleja, jotka tukevat sekä liiketoimintaa että huoltovarmuutta.
Elintarvikealan yritys voi olla yhteydessä esimerkiksi silloin, kun tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, hyödyntää sivuvirtoja tehokkaammin, kehittää vastuullisempia pakkausratkaisuja, parantaa energiatehokkuutta tai löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouden ja vastuullisuuden näkökulmasta.
Resurssiviisaudessa tutkitaan ja kehitetään ratkaisuja, jotka tukevat elintarvikealan yritysten vastuullisuutta, resurssitehokkuutta ja kilpailukykyä. Yhteistyössä voidaan tarkastella uusia toimintamalleja, kehittämiskohteita ja mahdollisuuksia rakentaa entistä kestävämpää ruokaketjua. Lisätietoa aiheesta löytyy Resurssiviisauden sivuilta.
Etsitkö keinoja vähentää hävikkiä, hyödyntää sivuvirtoja tehokkaammin tai kehittää yrityksesi vastuullisuutta? Ota yhteyttä ja keskustellaan tutkimus- ja kehittämisyhteistyön mahdollisuuksista.
Kiertotaloudessa tavoitteena on käyttää luonnonvaroja mahdollisimman tehokkaasti ja pitää materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Kyse ei ole pelkästään kierrätyksestä, vaan myös uusista toimintamalleista, resurssien tehokkaammasta hyödyntämisestä ja kestävien ratkaisujen kehittämisestä.
Ruoka-alan yritys voi olla yhteydessä esimerkiksi silloin, kun tavoitteena on löytää hyötykäyttöä sivuvirroille, vähentää materiaalihävikkiä, kehittää resurssitehokkuutta tai tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouden näkökulmasta. Yhteistyössä voidaan tarkastella myös materiaalien uudelleenkäyttöä, kierrätysratkaisuja sekä tuotannon ja logistiikan kestävyyttä.
Resurssiviisaudessa tutkitaan ja kehitetään kiertotalouteen liittyviä ratkaisuja sekä tuetaan yrityksiä uusien toimintamallien tunnistamisessa ja kehittämisessä. Kiertotalous voi auttaa vähentämään riippuvuutta neitseellisistä raaka-aineista, vahvistamaan huoltovarmuutta ja luomaan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen.
Etsitkö uusia tapoja hyödyntää sivuvirtoja, tehostaa resurssien käyttöä tai kehittää kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa? Ota yhteyttä ja keskustellaan tutkimus- ja kehittämisyhteistyön mahdollisuuksista.
Toimiva ruokaketju on keskeinen osa Satakunnan ja koko Suomen huoltovarmuutta. Yritysten kyky varautua muutoksiin, häiriötilanteisiin ja toimitusketjujen haasteisiin korostuu toimintaympäristön muuttuessa. Samalla huoltovarmuus voi avata uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia niin yksittäisille yrityksille kuin koko alueelle.
Ruoka-alan yritys voi olla yhteydessä esimerkiksi silloin, kun tavoitteena on kehittää toiminnan jatkuvuutta, vahvistaa toimitusketjujen kestävyyttä, tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai selvittää tuotteiden, palveluiden ja osaamisen soveltuvuutta myös huoltovarmuuden tai kaksoiskäytön tarpeisiin. Yhteistyössä voidaan tarkastella esimerkiksi resurssitehokkuutta, energiaomavaraisuutta, kiertotalousratkaisuja sekä uusia yhteistyömalleja eri toimialojen välillä.
Huoltovarmuus rakentuu harvoin yksittäisen yrityksen varaan. Alueellinen yhteistyö, osaamisen jakaminen ja eri toimialojen välinen verkostoituminen ovat tärkeässä roolissa, kun rakennetaan kestävää ja toimintakykyistä elinkeinoelämää. Resurssiviisaudessa tutkitaan ja kehitetään ratkaisuja, jotka tukevat yritysten uudistumiskykyä, kilpailukykyä ja varautumista tulevaisuuden muutoksiin sekä vahvistavat alueellista yhteistyötä ja resilienssiä.
Haluatko kehittää yrityksesi varautumista, tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai vahvistaa yhteistyötä muuttuvassa toimintaympäristössä? Ota yhteyttä ja keskustellaan tutkimus- ja kehittämisyhteistyön mahdollisuuksista.
Robotiikka, automaatio ja hitsausteknologiat tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia tehostaa tuotantoa, parantaa laatua, vähentää hävikkiä ja vastata työvoiman saatavuuteen liittyviin haasteisiin. Teknologian kehittyessä yhä useampia ratkaisuja voidaan soveltaa myös elintarvikealalla ja siihen liittyvissä tuotanto- ja palveluketjuissa.
Yritys voi olla yhteydessä esimerkiksi silloin, kun tavoitteena on automatisoida työvaiheita, kehittää tuotannon tehokkuutta, hyödyntää robotiikkaa uusissa käyttökohteissa tai selvittää uusien teknologioiden mahdollisuuksia osana liiketoiminnan kehittämistä. Yhteistyössä voidaan tarkastella myös tuotantoprosesseja, materiaalivirtoja sekä erilaisia valmistusteknologioita.
Satakunnan Biolaaksossa tutkitaan ja kehitetään robotiikkaan, automaatioon ja hitsausteknologioihin liittyviä ratkaisuja yhteistyössä yritysten kanssa. Osaamista löytyy myös robotisoidusta laserhitsauksesta sekä uusien teknologioiden käytännön soveltamisesta ja testaamisesta.
Haluatko selvittää, voisivatko robotiikka, automaatio tai uudet valmistusteknologiat tehostaa yrityksesi toimintaa? Ota yhteyttä ja keskustellaan tutkimus- ja kehittämisyhteistyön mahdollisuuksista.
Alueen asiantuntijat
Satakunnan tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioissa toimii laaja joukko asiantuntijoita, jotka auttavat yrityksiä erilaisissa kehittämistarpeissa. Asiantuntijaosaaminen kattaa muun muassa ruokaketjun, teknologian, vastuullisuuden, kiertotalouden, energiaratkaisut, kansainvälistymisen, sekä liiketoiminnan kehittämisen.
Alta löydät alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden asiantuntijoita. Ota rohkeasti yhteyttä, kun etsit kumppania tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoimintaan tai haluat keskustella yrityksesi kehittämismahdollisuuksista.
Asiantuntijoiden yhteystiedot:
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Resurssiviisauden osaamiskeskus
Satafood
Prizztech
Pyhäjärvi-Instituutti
MTK-Satakunta
ProAgria Länsi-Suomi
WinNova
Sataedu
SASKY koulutuskuntayhtymä
Alueellinen tutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutustu alta Satakunnan alueelliseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Alueella toteutetaan monipuolisia hankkeita ja yhteistyöprojekteja, jotka tukevat ruokaketjun uudistumista, yritysten kilpailukykyä ja kestävää kasvua. Tutkimus- ja kehittämistoiminta yhdistää yritykset, tutkimusorganisaatiot, oppilaitokset ja muut toimijat kehittämään uusia ratkaisuja sekä vastaamaan alan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.
Haluatko esitellä omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaasi? Lähetä tiedot hankkeestasi annika.e.eklof@samk.fi
Puhdas perunaketju – toimintatavat peruna-ankeroisen leviämisen ehkäisyyn ja riskienhallintaan -hanke tuottaa ajantasaisen tilannekuvan sekä yhdessä kehitetyt, selkeät käytännöt ja ohjeistukset ankeroisen ennaltaehkäisyyn ja riskienhallintaan, vahvistaen kotimaisen perunantuotannon laatua, kilpailukykyä ja pitkäjänteistä kestävyyttä.
Lue lisää Satafoodin sivuilta.
RECIPE-hanke tekee pirkanmaalaisia ruokamatkailun hyviä käytäntöjä näkyväksi kansainvälisille matkailijoille ja rakentaa Parasta Pirkanmaalta -alkuperämerkkiä hyödyntäviä maaseudun kulinaarisia reittejä (Rural Culinary Pathways).
Lue lisää Satafoodin sivuilta.
Hankkeen tavoitteena on parantaa maatilayritysten kestävyyttä ja kannattavuutta kasvattamalla alkutuottajien osaamista mm. uudistavista menetelmistä, maatilan kokonaisvaltaisesta johtamisesta ja kuluttajavuoropuhelusta.
Lue lisää Satafoodin sivuilta.
Hankkeen tavoitteena on kehittää sikalaverkostoille yhtenäiset ja tehokkaat toimintamallit, jotka vahvistavat eläinterveyttä ja bioturvaa sekä parantavat tuotannon sujuvuutta.
Lue lisää Satafoodin sivuilta.
Hankkeessa tehostetaan, rationalisoidaan ja nykyaikaistetaan ammattimaista mehiläistaloutta koulutuksen keinoin.
Lue lisää Satafoodin sivuilta.
DroneFarmi -hankkeessa selvitetään uuden suurikokoisiin droneihin liittyvän teknologian käytön edellytyksiä ja mahdollisuuksia maataloudessa.
Lue lisää Satafoodin sivuilta.
Tavoitteena on ratkaista turvetuotannon lopettamisesta seuraavia ongelmia turvetuotantoketjussa ja turvetta käyttävillä toimialoilla kehittämällä biotalouden liiketoimintaa.
Lue lisää Satafoodin sivuilta.
Hankkeen tavoitteena on helpottaa Satakunnan ruokaketjun pk-yritysten vastuullisuustiedon tuottamista ja hyödyntämistä ja sitä kautta vahvistaa niiden kilpailukykyä ja kestävää liiketoimintaa.
Lue lisää Satafoodin sivuilta.
Tavoitteena on koota yhteen vasikan kasvatuksen parhaat käytännöt.
Lue lisää Satafoodin sivuilta.
Tavoitteena on rajata karjatilan riskejä rakentamalla toimintamalli investoinnin jälkeiseen uuteen tilanteeseen.
Lue lisää Satafoodin sivuilta.
Robotisoitu laserhitsaus vie teollisuutta eteenpäin
RoLa Robotisoitu laserhitsaus -hankkeen tavoitteena on lisätä satakuntalaisten yritysten osaamista kuitulaserin hyödyntämisessä hitsaukseen, puhdistukseen ja leikkaukseen.
Laserhitsaus on noussut kilpailukykyiseksi erityisesti tarkkuutta, nopeutta ja toistettavuutta vaativissa sovelluksissa. Robotiikan avulla menetelmä parantaa tuotannon laatua, tehokkuutta ja turvallisuutta merkittävästi.
Hankkeessa toteutetaan demonstraatioita yritysten tuotteilla ja hyödynnetään teollista koesuunnittelua hitsausparametrien vuorovaikutusten selvittämiseksi. Lisäksi panostetaan laserturvallisuuteen ja turvallisuusosaamisen vahvistamiseen.
Lue lisää RoLasta.
Kesto: 01.08.2025 – 31.07.2028
Rahoitus: Keski-Suomen ELY-keskus
Päätoteuttaja: Sataedu
Lisätietoa JATKOON-hankeesta
Päätavoitteena on edistää korkeakoulutettujen määrän kasvua ja sujuvoittaa ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluopintoihin siirtymistä. Osatavoitteina on ammatillisten opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksien parantaminen, sujuvimpien ja resurssitehokkaampien väyläopintojen kehittäminen sekä vaikuttavuuden arviointi ja vaikuttaminen valtakunnallisella tasolla.
Hankkeessa jatko-opintovalmiuksia kehitetään ja pilotoidaan matematiikan, tieteellisen lukemisen ja kirjoittamisen, ruotsin, englannin ja päätöksentekotaitojen osalta yhteistyössä TAMKin kanssa. Väyläopintoja kehitetään ja pilotoidaan konetekniikan ja sosiaali- ja terveysalan kokeiluissa yhteistyössä Turun AMK:n ja Diakin kanssa.
Sataedu kehittää tulosten pohjalta väyläopetustarjonnan ja uraohjauksen toimintamalleja. TAOK toteuttaa hankkeessa väyläopintojen vaikuttavuustutkimuksen, jonka tuloksia hyödynnetään myös valtakunnallisessa vaikuttamistyössä.
KIEPPI 2.0 on Sataedun toteuttama kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen vihreän siirtymän osaamista sekä tehdä kestävä kehitys näkyväksi osana käytännön opetusta. Hanke toteutetaan ajalla 1.6.2025–31.3.2028, ja sitä rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 300 000 euroa.
Hankkeessa kehitetään Kieppi-oppimisympäristöä, joka toimii monialaisena, käytännönläheisenä oppimispaikkana vihreän siirtymän teemoille. Oppimisympäristön tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoille konkreettinen tekeminen, kokeileminen ja ongelmanratkaisu eri aloilla, kuten teknologialla, palvelualoilla sekä sosiaali- ja terveysalalla.
Hankkeen keskeisenä kohderyhmänä ovat Sataedun perustutkinto-opiskelijat useilta eri koulutusaloilta sekä opetushenkilöstö. Oppimisympäristöä hyödynnetään myös hybridisti ja virtuaalisesti, mikä mahdollistaa osallistumisen ajasta ja paikasta riippumatta.
Hankkeen tavoitteena on:
- kehittää vihreän siirtymän oppimisratkaisuja eri koulutusaloille
- vahvistaa opetushenkilöstön osaamista kestävän kehityksen opetuksessa
- lisätä opiskelijoiden käytännön osaamista ja työelämävalmiuksia liittyen vihreään siirtymään
- tiivistää yhteistyötä työelämän kanssa
- luoda toimintamalli KIEPPI-oppimisympäristön hyödyntämiseen
Oppimisratkaisujen kehittäminen
Hankkeessa on kehitetty eri alojen vihreän siirtymän oppimisratkaisuja yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa. Työtä on tehty alakohtaisissa ja monialaisissa workshopeissa, joissa on käsitelty mm. energiatehokkuutta, kiertotaloutta, materiaalien kestävyyttä sekä teknologian hyödyntämistä opetuksessa.
Toiminnalliset ja pelilliset ratkaisut
Hankkeessa on pilotoitu toiminnallisia ja pelillisiä oppimismenetelmiä, kuten pakopelikonsepteja ja teemallisia oppimiskokonaisuuksia. Näiden avulla on havainnollistettu kestävän kehityksen teemoja sekä tuettu opiskelijoiden yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoja.
Virtuaalinen KIEPPI-oppimisympäristö
KIEPPI-oppimisympäristöstä on rakennettu virtuaalinen 360-ympäristö, joka sisältää kuvia ja ohjeita laitteiden ja oppimisratkaisujen hyödyntämiseen. Virtuaalinen ympäristö tukee ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista sekä opetuksen suunnittelua.
Opetuspilotit opiskelijoille
Kehitettyjä oppimisratkaisuja on pilotoitu opiskelijoiden kanssa osana opetusta. Pilotit ovat sisältäneet käytännön tehtäviä, työpajoja ja pelillisiä kokonaisuuksia, joissa opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti myös kehittämistyöhön.
Esimerkiksi opiskelijat ovat toteuttaneet kestävän kehityksen työpajoja, joissa käsiteltiin kierrätystä ja materiaalien uudelleenkäyttöä toiminnallisten tehtäväpisteiden kautta.
Yhteenveto
KIEPPI 2.0 -hanke on edennyt suunnitelmallisesti ja tuottanut jo merkittäviä tuloksia vihreän siirtymän opetuksen kehittämisessä. Hankkeessa on luotu uusia oppimisratkaisuja, kehitetty innovatiivisia oppimisympäristöjä sekä vahvistettu yhteistyötä opetuksen ja työelämän välillä.
Työ jatkuu oppimisratkaisujen pilotoinnilla, työelämäyhteistyön syventämisellä sekä toimintamallin rakentamisella, jotta KIEPPI-oppimisympäristön hyödyt voidaan levittää laajasti ammatilliseen koulutukseen.
GreenScope on Erasmus+-ohjelman rahoittama hanke. GreenScopen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden osaamista satelliittipohjaisen Earth Observation (EO) -datan ja LiDAR-teknologioiden hyödyntämisessä ympäristön monitoroinnissa. Hanke kehittää monialaista ja ajankohtaista koulutussisältöä. Hanke tukee digitaalisten ja vihreiden taitojen kehittymistä sekä vastaa kestävyyshaasteisiin erityisesti luonnonvarojen käytön, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja resurssiviisauden näkökulmasta.
GreenScopen tuottama EO- ja LiDAR-pohjainen tieto tukee Biolaakson tavoitteita esimerkiksi elintarvikeketjun digitalisaatiossa, resurssitehokkuuden parantamisessa ja tietoon perustuvassa päätöksenteossa. Yhdessä Satakunnan Biolaakso ja GreenScope vahvistavat Satakunnan ruokaketjun kestävyyttä, huoltovarmuutta ja kilpailukykyä hyödyntämällä modernia paikkatietoa osana alueellista kehittämistä.
Elintarvikealan nopeat ja joustavat koulutuspolut -hankkeessa kehitetään ratkaisuja elintarvikealan työmarkkinoiden haasteisiin liittyen erityisesti kausityövoiman käyttöön. Hankkeen kohderyhmiä ovat elintarvikealan kausityöntekijät, joilla on moninainen koulutus-, kieli- ja kulttuuritausta, ja nuoret sekä vakituiset työntekijät, työnohjaajat ja opettajat, jotka tarvitsevat uusia taitoja alati muuttuvassa monikulttuurisessa työympäristössä.
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova on hankkeen päätoteuttaja ja osatoteuttajina toimivat Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy ja Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr. Hankkeessa käynnistetään säännöllisesti kokoontuvan elintarvikealan asiantuntijafoorumin toiminta, johon kutsutaan alan yritysten ja oppilaitosten edustajia sekä muita julkisen tahon edustajia Satakunnasta ja Vakka-Suomesta. Asiantuntijafoorumin lisäksi hanke kokoaa yhteen osaajaverkoston, jota hyödynnetään nopean ja ajantasaisen tiedon kokoamiseen alan osaamistarpeista. Verkostosta kerättävän tiedon pohjalta hankkeen toteuttajat suunnittelevat ja pilotoivat mikrokoulutuksia hankkeen kohderyhmille.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Keski-Suomen ELY, ESR+) ja sen toteutusaika on 1.3.2024-28.2.2027.
Satakunnan biotalouden sekatyöläisenä tunnetun BIOVAHVA hankkeessa on useita ruoka-alaan liittyviä toimenpiteitä. Hankkeessa on muuan muassa tuotettu kolme pilottimallia alkutuotannon ja sähköntuotannon yhdistämistä AgriPV:n avulla ja pilotoitu uusien elintarvikekäyttöön sopivien kasvien viljelyä turvetuotannosta poistuneilla alueilla. Hankkeessa työstetään myös raportteja elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteiden talteen ottamisesta sekä kiertotalousperusteisesta kasvihuonemallista ja sopivista alueista Satakunnassa.
BIOVAHVA on Euroopan Unionin ja Satakuntaliiton osarahoittaman hanke. Hanketta koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulun Tutkimuskeskus WANDER. Muut hankekumppanit ovat Pyhäjärvi-instituutti, Prizztech sekä Satafood Kehittämisyhdistys.
Lue lisää päätoteuttajan hankesivulta.
Kehittämisyhtiö Prizztech on usean hankkeen ajan kehittänyt ravinteiden kiertotaloutta yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta, biokaasulaitoksilta sekä sivuvirroista takaisin maatalouden lannoitteeksi struviittina. Struviitti on fosforia, typpeä ja magnesiumia sisältävä epäorgaaninen lannoite, jota otetaan talteen ympäri maailman. Suomessa struviitin talteenottoa ei kuitenkaan ole, joten tietoisuutta mahdollisuuksista sen talteen ottamiseen on pyritty parantamaan. Kaikki hankkeissa kerätty tieto tullaan koostamaan yhdelle nettisivulle.
Hankkeissa on muun muassa perustettu pilot-mittakaavan struviitin kiteytyslaitteisto Huittisten jätevedenpuhdistamolle, jossa kesäaikainen biologinen fosforinsaostusprosessi sopii struviitin kiteyttämiseen. Hankkeissa on todettu struviitin kiteyttämisen olevan mahdollista Huittisten puhdistamon jakeista.
Struviitiksi jätevesistä ja sivuvirroista – STRUVIKS -hanke, on Ympäristöministeriön osarahoittama. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2025-31.12.2026. Hanketta toteuttaa Prizztech Oy.
Lue lisää hankkeen nettisivulta.
CIRRIWATER hankkeessa tutkitaan kasteluveden ja ravinteiden kierrätystä kasvihuoneissa Suomen, Viron ja Latvian alueella. Hankkeen tavoitteena on kuvata kierrätyksen nykytilaa ja haasteita sekä pilotoida kasteluveden ja raviteiden kierrättämiseen liittyviä ratkaisuja. Hankkeessa nostetaan esille hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja sekä levitetään niitä kasvihuonetuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja sen toteutusaika on 1.5.2026-30.4.2029. CIRRIWATER hanketta koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-instituutti WANDER (FIN). Hankkeessa toimivat myös Estonian University of Life Sciences (EST), Prizztech Oy (FIN) sekä Latvian Institute of Horticulture (LAT).
Lue lisää päätoteuttajan hankesivulta.
The GreenTech4Transformation (GT4T) project is a European initiative that strengthens the role of higher education institutions (HEIs) as drivers of sustainable innovation, deep-tech entrepreneurship, and regional development. The project is led by Satakunta University of Applied Sciences (SAMK).
Funded under the EIT Higher Education Initiative, the project focuses on key sectors such as the circular economy, digital transformation, and energy transition, combining advanced research, deep-tech applications, and entrepreneurial training to address pressing societal challenges. Through interdisciplinary training and venture science labs, GT4T enables students, researchers, and professionals to develop and test market-ready solutions and start-ups. The project also promotes inclusive entrepreneurship by bringing together young and experienced professionals.
The consortium includes universities, industry partners, and regional actors across Europe. Satakunnan Biolaakso participates as an associate partner, supporting regional collaboration and ecosystem development in Satakunta. By strengthening collaboration between academia, industry, and regional stakeholders, GT4T contributes to building resilient innovation ecosystems and supports the development of scalable solutions in renewable energy, smart systems, and circular economy applications.
Connection to Satakunnan Biolaakso
GT4T supports the Satakunnan Biolaakso ecosystem by enhancing collaboration between education, research, and industry, and by building the skills, networks, and innovation capacity needed to advance sustainable, technology-driven solutions within the regional food value chain and bioeconomy.
In the Satakunta region, GT4T contributes to the development of the food value chain as part of the broader Satakunnan Biolaakso ecosystem by enabling innovation at the intersection of bioeconomy, digitalisation, and sustainability. The project supports regional priorities such as circular economy, renewable energy, and smart systems, which are directly relevant to the agri-food sector. Through its training programmes and Venture Science Center, GT4T helps generate new business ideas and start-ups that can be applied across the food system – from primary production to processing and distribution. It enables the development of solutions such as AI- and data-driven optimisation of production processes, improved traceability through digital tools and more efficient use of raw materials and side streams in line with circular economy principles.
KISMET hankkeen tavoitteena oli kehittää paikallista elintarviketuotantoa ja innovaatiotoimintaa. Hanke päättyi vuoden 2025 loppuun, mutta viestintä hankkeen saavutuksista jatkuu ainakin vuoden 2026 loppuun. Satakunta toimi yhtenä hankkeen pilot-alueista. Hankkeessa pyrittiin luomaan konkreettista muutosta ja esimerkiksi Euran kunnassa kehitettiin malli ruokahävikin vähentämiseen julkisissa keittiöissä ja hävikkiä pystyttiin vähentämään alle puoleen lähtötasosta. Tavoitteena on monistaa mallia myös muihin kuntiin.
Hankkeessa oli mukana kaikkiaan 14 partneria ja 7 pilot-aluetta. Hanke oli Euroopan Unionin osarahoittama ja sitä koordinoi Hampurin kaupunki (DE). Muut hankkeeseen osallistuneet toimijat olivat Steinbeis Transfer GmbH (DE), Södertäljen kunta (SE), Foodworks Association (DE), Vidzemen aluehallinto (LV), Vejlen kunta (DK), Stiftelsen Beras International (SE), Tartu BT Park OÜ (EE), ScanBalt MTÜ (EE), Lithuanian Innovation Centre (LT), Food Organisation of Denmark (DK), Prizztech (FI), XAMK (FI).
Tutustu hankkeeseen