Satelliittidatasta ruokaketjuun

GreenScope

GreenScope on Erasmus+ -ohjelman rahoittama hanke. Projektin tavoitteena on luoda innovatiivinen ja monialainen koulutusalusta, joka antaa opiskelijoille valmiuksia EO (Earth Observation) ja LiDAR- teknologioiden käyttöön. Hanketta koordinoi Algebra University (Kroatia) ja SAMKin lisäksi hankkeessa ovat mukana AlterContacts ajatushautomo (Alankomaat), Technische Hochscule Rosenheim (Saksa) ja Paris-Lodron-Universität Salzburg (Itävalta): Nova Scotia Community College on mukana hankkeessa liitännäiskumppanina.

EO-teknologia tarkoittaa satelliittien ja kaukokartoituksen avulla kerättyä dataa. EO:n avulla pystytään tarkkailemaan ja mittaamaan maan pintaa, ilmakehää ja vesistöjä. EO hyödyntää satelliitteja, lentokoneita ja drooneja sekä muita sensoreita. Näiden avulla voidaan saada käsitys esimerkiksi:

– maankäytöstä
– metsäkadosta
– ilmastonmuutoksen vaikutuksista
– vesistöjen tilasta
– kasvillisuudesta
– maaperän koostumuksesta
– säästä
– ilmakehän koostumuksesta.

EO:n datan avulla saadaan laajoja ja ajantasaisia havaintoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi ympäristön monitorointiin, luonnonvarojen hallintaan, kaupunkisuunnitteluun ja kriisinhallintaan. EO-data kattaa suuria alueita ja tarjoaa mahdollisuuden pitkän aikavälin seurantaan, joka mahdollistaa erilaisten aikasarjojen analyysin.

LiDAR on kaukokartoitustekniikka. Se mittaa etäisyyksiä kohteisiin laserpulssien avulla. Laite lähettää lyhyitä laserpulsseja ja mittaa, kuinka kauan kestää, että valo heijastuu takaisin. Tämän perusteella voidaan laskea etäisyys kohteeseen. LiDAR tuottaa kolmiulotteisia pistepilviä, jotka kuvaavat maaston, kasvillisuuden, rakennusten ja muiden kohteiden muotoa erittäin tarkasti. LiDARia käytetään laajasti esimerkiksi:

– metsien kartoitus (puuston korkeus ja biomassan arviointi)
– topografiset mittaukset (maanpinnan muodot)
– autonomiset ajoneuvot (ympäristön hahmottaminen)
– tulvariskien arviointi
– vesistöjen mallinnus.

EO:n ja LiDAR käyttö yhdessä mahdollistaa entistä tarkemman ja monipuolisemman tiedon hyödyntämisen kestävän kehityksen ja huoltovarmuuden edistämiseksi. Näiden teknologioiden yhteiskäytön avulla mahdollistetaan tarkemman maankäytön suunnittelun, ekosysteemien seurannan ja ilmastokestävien ratkaisuiden kehittämisen. EO näyttää laajat maankäytön trendit ja LiDAR lisää tähän tarkat korkeusmallit ja rakenteet. Näiden avulla voidaan suunnitella kaupunkien laajentumista, vihreitä alueita ja infrastruktuuria kestävällä resurssiviisaalla tavalla. Tällainen yhdistetty data tukee myös tulvariskien mallintamista ja eroosion hallintaa.

Satakunnan Biolaakso on alueellinen ruoka-alan verkosto. Se kokoaa yhteen Satakunnan elintarvikealan toimijat, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset sekä muut sidosryhmät. Tavoitteena on luoda pysyvä yhteistyöalusta, jossa hyödynnetään olemassa olevia resursseja ja osaamista. Satakunnan Biolaakson painopisteinä ovat resurssiviisaus, yhteistyö, huoltovarmuus, digitalisaatio ja osaamisen vahvistaminen.

GreenScopella ja Satakunnan Biolaaksolla on useita yhtymäkohtia ja yhteisiä tavoitteita. Molempien hankkeiden keskiössä on digitalisaatio. GreenScope-projekti tuottaa digitaalisia oppimisratkaisuja ja avoimia tietovarantoja. Vastaavasti Satakunnan Biolaakso pyrkii digitalisoimaan elintarvikeketjun prosesseja. Yhteistyö mahdollistaa esimerkiksi tietoon perustuvan päätöksenteon, joka tukee alueellista kestävyyttä ja kilpailukykyä.

Satelliitti- ja LiDAR-mittaukset mahdollistavat tarkat mittaukset ja analyysit, joiden avulla voidaan esimerkiksi optimoida viljelykäytännöt, vähentää resurssien hukkaa ja varmistaa parempi huoltovarmuus. Hyödyntämällä em. dataa esimerkiksi viljelymaan kunnon seurannassa, voidaan ennakoida ravinnepuutoksia ja eroosiota. Samoin tätä dataa voidaan hyödyntää veden saatavuuden ja laadun seurannassa. Tämä mahdollistaa tehokkaamman kastelun ja siihen liittyvien riskien hallinnan.

GreenScopen tuottaman datan yhdistäminen Satakunnan Biolaakson toimintaan tarjoaa merkittävän mahdollisuuden yhdistää huipputeknologia alueellisen ruokaketjun kehittämiseen. Tämä parantaa Satakunnan ruokaketjun kestävyyttä ja kilpailukykyä. Yhteistyö mahdollistaa pitkäjänteisen kehityksen, joka optimoi viljelykäytäntöjä ja vahvistaa huoltovarmuutta.