Ammattikalastus Satakunnassa ja Suomessa
Kalastus ja kalatalous ovat osa suomalaista ruoantuotantoa ja elintarvikeketjua. Ala kattaa kalastuksen lisäksi esimerkiksi kalan jalostuksen, kasvatuksen ja käsittelyn. Satakunnassa kalastusta harjoitetaan sekä merialueilla että sisävesillä ja alueella toimii myös kalanjalostukseen liittyviä yrityksiä.
Suomalaiset saaliskalat
Vaikka suomalainen kuluttaja arvostaa lohta yli muiden, muodostavat silakka ja kilohaili suurimman osan Suomen kalastajien saaliista. Vuoden 2025 ennakkotietojen perusteella silakkaa pyydettiin 72,9 miljoonaa kiloa, kilohailia 9,4 miljoonaa kiloa ja 6,6 miljoonaa kiloa muita kaloja. Muista kaloista eniten pyydettiin vuonna 2025 ahventa (1 003 000 kg), muikkua (443 000 kg) ja siikaa (366 000 kg).
Luonnonvarakeskus onkin arvioinut, että kaksi kolmasosaa suomalaisten kuluttamasta kalasta tulee ulkomailta. Suurin osa kulutetusta kotimaisesta luonnonkalasta oli vapaa-ajan kalastajien saalista ja vapaa-ajan kalastajat sen myös kuluttivat. Niinpä suuri osa suomalaisten kalastajien saaliista päätyy muualle kuin kuluttajan lautaselle.
Vuoden 2024 tietojen perusteella, Suomeen puretusta silakasta 5 % meni turkiseläinten rehuksi, 34 % kalajauhoksi, 17 % elintarvikkeeksi ja 44 % vietiin rehuksi tai kalajauhoksi Suomen ulkopuolelle. Kalajauhoa käytetään esimerkiksi kalankasvatuksessa rehuna tai lemmikkien ruoissa. Elintarvikesilakasta 13 % pakastettiin ja vietiin ulkomaille ja vain 4 % kulutettiin Suomessa. Verrattuna vuoden 2023 tietoihin, elintarvikkeena käytetyn silakan osuus pieneni.
Suomalaiset kuluttajat syövät pääasiassa arvokkaita lajeja. Parhaan hinnan kalastajat ovat jo vuosia saaneet kuhasta, vuonna 2024 6,5 euroa kilolta. Edullisempaa kalaa viedään elintarvikkeeksi Itä-Eurooppaan. Kotimaisen kalan elintarvikekäyttöä on yritetty kasvattaa kampanjoilla ja uusilla tuotteilla, kuten JärkiSärki, Järvikalapuikot ja Hailian kalasivuvirroista jalostetut tuotteet.
Kalastajien määrä Suomessa on pieni
Vuonna 2024 Suomen merialueelle oli rekisteröitynyt 2 135 ja Satakuntaan 166 kaupallista kalastajaa. Suomen sisävesille oli vuonna 2024 rekisteröitynyt 1 703 ja Satakuntaan 73 kaupallista kalastajaa. Kaikki rekisteröityneet kaupalliset kalastajat eivät ole päätoimisia kalastajia. Päätoimisten kalastajien todellinen määrä on siis huomattavasti pienempi.
Ammattikalastajien korkea mediaani-ikä on herättänyt huolta vuosien ajan. Jo vuonna 2017 maakuntien kalastajien mediaani ikä lähenteli kuuttakymmentä. Ammattikalastus tyypillisesti periytyy vanhemmilta lapsille. Uusien kalastajien houkuttelemiseksi on tehty useita hankkeita.
Haluatko ammattikalastajaksi?
Ammattikalastajaksi voi kouluttautua Livia ammattiopistossa. Alalle voi valmistua myös oppisopimuskoulutuksen kautta. Opinnot voivat sisältää esimerkiksi kalastusta, kalankasvatusta ja kalan käsittelyä. Oppisopimusta pidetään parhaana tapana oppia ammattikalastajaksi.
