Olisiko lähellä tuotettu banaani kestävä?
Banaani on yksi suomalaisten suosikkihedelmistä, mutta se kulkee meille pitkän matkan merten takaa. Voisiko tulevaisuudessa osa tuotannosta tapahtua lähempänä, esimerkiksi hukkalämpöä hyödyntävissä kasvihuoneissa? Kysymys ei ole pelkästään banaaneista, vaan laajemmin siitä, miten ruokaa tuotetaan kestävästi ja millaisia uusia mahdollisuuksia se voisi avata myös Satakunnassa.
Banaania kuluu Suomessa 20 kg/asukas. Suomalaisille banaani tarkoittaa lähinnä jälkiruokabanaaneihin lukeutuvan Cavendish-lajikeryhmän hedelmiä. Tästä eteenpäin, kun blogissa puhutaan banaaneista, tarkoitetaan juuri Cavendish-ryhmään kuuluvia lajikkeita.
Keskon myymät banaanit tulevat Suomeen Ecuadorista. Se onkin maailman suurin banaanin viejä ja toiseksi suurin luomubanaanin tuottaja. Ilmastonmuutos tekee banaanin viljelystä haastavaa, joten hintojen voidaan odottaa nousevan tulevaisuudessa. Banaanin viljelyn suurin uhka ovat kuitenkin kasvitaudit, sillä plantaaseilla siemenettömiksi jalostetut kasvit ovat tyypillisesti toistensa klooneja.
Mitä kasvihuonebanaani vaatii?
Banaaneja on mahdollista kasvattaa kasvihuoneolosuhteissa. Alankomaissa banaaneja kasvatettiin Wageningenin yliopiston koekasvihuoneessa vuonna 2018, jolloin saatiin ensimmäistä kertaa alankomaisia banaaneja. Myös Islannissa on kasvatettu banaaneja kasvihuoneessa jo vuosia.
Banaanin varret kasvavat korkeiksi kuin puut, ja siksi niitä kutsutaankin joskus banaanipuiksi, vaikka banaani on ruohokasvi. Jotta kasvihuoneesta ei tarvitse tehdä epäkäytännöllisen korkeaa, kannattaa kasvatettavaksi valita jokin monista matalakasvuisemmista lajikkeista.
Paras lämpötila banaanien kasvatukseen on 25–30 °C hieman lajikkeesta riippuen. Ne kestävät korkeampiakin lämpötiloja, mutta kuluttavat silloin enemmän vettä. Useimmat lajikkeet eivät pidä alle 14 °C lämpötilasta. Banaanit pitävät runsaasta valosta, mutta eivät kuitenkaan täysin suorasta keskipäivän auringosta. Niinpä banaanikasvi voi hyötyä eräistä agri-PV järjestelmistä.
Mitä tutkimukset kertovat banaanin kasvatuksesta?
Kasvihuoneessa kasvatettuna banaanien saannon on havaittu olevan ulkoilmakasvatusta parempi subtrooppisilla alueilla. Vuonna 2004 Gübbük ym. vertailivat useita eri Cavendish alalajikkeita ulkona kasvatettuna ja lämmittämättömässä kasvihuoneessa kasvatettuna. Williams ja Gran Nain tuottivat paremmin kasvihuoneessa kuin Kääpiö Cavendish.
Kamran ym. (2025) tutkivat Turkissa, miten kasvin lehtien lämpötila vaikuttaa banaanien saantoon erilaisissa kasvihuoneolosuhteissa. Monikerros CO-EX tekniikalla valmistettu kasvihuonekatos oli parempi kasvihuoneen mikroilmaston luomiseksi ja molemmat tutkitut banaanilajit tuottivat paremman sadon sen alla.
Osana SMART FARM-hanketta Kwabena Oppong ym. (2025) selvittivät paljonko kasvihuonebanaanit tarvitsevat vettä Ghanassa. Mittausten perustella banaanikasvit tarvitsevat 10–20 litraa vettä vuorokaudessa kasvukauden aikana. Kasvukauden pituus riippuu kasvihuoneen lämpötilasta.
Kummasta syntyy enemmän päästöjä, tuonnista vai kasvihuoneesta?
Equadorista Keskon banaanit tuodaan Panaman kanaalin kautta rahtialuksella ensin yleensä Saksan Bremerhavenin tai Hampurin satamaan, josta pienemmät rahtialukset tuovat ne Helsingin satamaan. Veliz ym. (2022) tutkivat Ecuadorilaisen Cavendish lajikkeen elinkaaren aikaisia päästöjä. Rotterdamin satamaan tuotuna ilmastopäästöjä syntyi 615.41 kg CO2-Eq/tonni banaania vuoden 2020 tiedoilla.
Jos banaanilasti kuljetettaisiin Rotterdamin satamasta Helsingin satamaan ja sieltä edelleen esimerkiksi Huittisiin, kuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 278 kg CO2e/tonni banaania. Yhteensä yhdelle tonnille banaania kasvihuonekaasupäästöt näiden laskelmien mukaan olisi siis noin 890 kg CO2e. Our World in Data -palvelussa on arvioitu tonnille banaania kasvihuonekaasupäästöiksi 860 kg CO2e.
Nuran Tapki (2025) tutki banaanin kasvihuonekasvatuksen energiatehokkuutta, kustannuksia ja kasvihuonekaasupäästöjä Turkissa. Tutkimuksessaan Tapki arvioi, että hyvien käytäntöjen mukaan kasvatetun banaanin kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 460 kg CO2e/tonni. Lähellä kasvihuoneessa kasvatetun banaanin kasvihuonepäästöt näiden esimerkkien mukaan olisi siis noin 48 % pienemmät. Olosuhteet Turkissa ovat huomattavasti otollisemmat kuin meillä Suomessa ja energian kulutus Tapkin tutkimuksessa siten todennäköisesti paljon pienempi. Jos energiaksi voidaan hyödyntää teollisuuden hukkalämpöä, suurempi energiatarve ei välttämättä heikentäisi kestävyyttä.
Mitä tämä tarkoittaa Satakunnassa?
Teollisuuden hukkalämpöjä voidaan käyttää kasvihuoneiden lämmityksessä. Myös datakeskusten hukkalämpöjen käyttö on mahdollista. Esimerkiksi Systemair toteutti ilmastointiratkaisun kasvihuoneelle Bodenissa, jossa lämmönlähteenä toimii paikallinen datakeskus. Kasvihuone on kooltaan 300 neliömetriä ja sisälämpötila pysyy 22–24 °C välillä. Boden sijaitsee samoilla leveysasteilla Suomen Kemin kanssa.
Satakuntaan suunnitellaan useita yli 100 MW datakeskuksia. Viimeisimpänä uutisoitiin Huittisiin suunnitellusta 250 MW keskuksesta. Tässä olisi hyvä tilaisuus pohtia, voisiko niistä syntyvää hukkalämpöä hyödyntää kasvihuoneissa? Jos ei banaanien kasvatukseen, niin johonkin muuhun.
Mahdollisuuksia kannattaa tarkastella hyvissä ajoin, jotta hukkalämmön hyödyntäminen voidaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Samalla se voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa alueen toimijoiden välistä yhteistyötä ja olemassa olevaa ekosysteemiä.
