Arvostava ilmapiiri näkyy työyhteisön hyvinvoinnissa

Millainen työilmapiirin rakentaja sinä olet?

Työilmapiiristä puhutaan usein organisaation tai johtamisen näkökulmasta. Harvemmin pysähdymme miettimään omaa rooliamme siinä, millainen tunnelma työpaikalla syntyy arjen keskellä. Todellisuudessa työilmapiiri rakentuu pienistä hetkistä: siitä, miten tervehdimme toisiamme, miten kuuntelemme muita ja millainen tunne ihmisille jää yhteisistä kohtaamisista.

Työhyvinvoinnin asiantuntija Marja-Liisa Manka kuvaa työn iloa kokemuksena siitä, että töihin on mukava tulla ja työpäivän jälkeen jää tunne siitä, että on saanut jotakin aikaan. Työn ilo syntyy usein silloin, kun työ tuntuu hallittavalta, merkitykselliseltä ja ymmärrettävältä. Hyvä johtaminen, yhteisöllisyyden tunne ja joustavat toimintatavat vahvistavat tätä kokemusta (Tuomikoski 2025, 39).

Työilmapiirillä on myös tutkitusti suuri vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Suomalaisen tutkimuksen mukaan huono työilmapiiri lisäsi masennusoireita ja masennuslääkkeiden käyttöä merkittävästi jo muutaman vuoden seurannassa (Sinokki ym. 2008, teoksessa Ojanen 2014, 158). Työpaikan ilmapiiri ei siis ole vain viihtyvyyttä, vaan sillä on suora yhteys ihmisten jaksamiseen ja mielenterveyteen.

Psykologi Peter Warr on kuvannut työhyvinvointia tukevia tekijöitä ”työn vitamiineiksi”. Näitä ovat esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, omien vahvuuksien hyödyntäminen, työn riittävä selkeys, tukea antava johtaminen sekä arvostuksen kokemus. Arvostus on yksi työelämän tärkeimmistä voimavaroista, sillä se vahvistaa motivaatiota, ammatillista itsetuntoa ja tunnetta omasta merkityksellisyydestä (Tuomikoski 2025, 60).

Työpaikoilla puhutaan paljon yhteishengestä, mutta luottamus ei synny juhlapuheissa. Se rakentuu arjen vuorovaikutuksessa. Marie Kondon ja Scott Sonensheinin kirjassa Työnilon löytämisen taika todetaan, että luottamus tekee työympäristöstä viihtyisämmän ja auttaa tiimejä saavuttamaan yhteisiä tavoitteita. Kun ihmiset luottavat toisiinsa, energia kohdistuu yhteistyöhön eikä oman aseman varmistamiseen. Luottamuksen puute taas näkyy helposti syyttelynä, kilpailuna ja yhteistyön heikkenemisenä (Kondo & Sonenshein 2023, 208).

Luottamusta ei kuitenkaan rakenneta vasta silloin, kun sitä tarvitaan. Se syntyy jo paljon aiemmin tavassa, jolla kohtaamme toisemme arjessa. Sallitaanko työyhteisössä erilaiset mielipiteet? Uskalletaanko keskeneräisiä ajatuksia sanoa ääneen? Voiko työpaikalla olla myös huono päivä ilman pelkoa vähättelystä tai leimautumisesta?

Sanna Fäldt kirjoittaa kirjassaan Nauti työstäsi! Naisen voimakirja työelämään, että hyväksyvä ja salliva työkulttuuri antaa ihmisten olla omanlaisiaan ja tätä rikkautta käytetään tietoisesti yhteisön hyväksi. Kun ihmisten ei tarvitse käyttää energiaa oman asemansa puolustamiseen tai muiden miellyttämiseen, sitä vapautuu yhteiseen tekemiseen, oppimiseen ja työn kehittämiseen (Fäldt 2024).

Työyhteisön hyvinvointi ei synny vain siitä, että ihmiset tulevat toimeen keskenään. Yhtä tärkeää on kokemus siitä, että omaa osaamista arvostetaan. Parhaimmillaan erilainen asiantuntijuus täydentää toisiaan. Jos ihminen joutuu jatkuvasti varomaan sanomisiaan, hyväksyttämään ajatuksiaan tai pienentämään omaa rooliaan, työ muuttuu helposti kuormittavaksi. Pitkään jatkuessaan kokemus näkymättömyydestä voi heikentää sekä työmotivaatiota että hyvinvointia.

Psykologi Reijo A. Kauppilan mukaan hyvä vuorovaikutus rakentuu muun muassa rehellisyydestä, tunneyhteydestä, kiinnostuksesta, avoimuudesta, luottamuksesta ja hyväksymisestä (Kauppila 2011, 72). Nämä kuulostavat yksinkertaisilta asioilta, mutta kiireisessä työelämässä ne unohtuvat helposti.

Tuleeko toisille tunne, että heidän ajatuksiaan kuunnellaan? Näkyykö arvostus myös silloin, kun ollaan eri mieltä?

Työn imu ja ilo ovat mahdollisia lähes kaikessa työssä, kunhan niiden edellytyksiin panostetaan työpaikoilla. Arvostava ja ihmislähtöinen johtaminen, mahdollisuudet oppimiseen sekä yhteenkuuluvuutta vahvistava vuorovaikutus luovat perustaa hyvinvoivalle työyhteisölle. Ihminen voi innostua työstään silloin, kun hän saa tehdä sitä luottaen omaan osaamiseensa, kokemukseensa ja harkintaansa.

Ehkä tärkein kysymys ei lopulta olekaan, millainen työpaikka meillä on. Ehkä tärkeämpi kysymys on: millaista tunnetta minä itse vien mukanani työyhteisöön?

Työpaikoilla muistetaan usein pitkään se, miltä työn tekeminen tuntui.

Lähteet:
Fäldt, S. 2019. Nauti työstäsi! Naisen voimakirja työelämään. Helsinki: Bazar.
Kauppila, R.A. 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. 3. uud. p. Jyväskylä: PS-kustannus
Kondo, M. & Sonenshein, S. 2020. Työnilon löytämisen taika. Helsinki: Bazar.
Ojanen, M. 2023. Positiivisen psykologian käsikirja. Helsinki: Basam Books.
Sinokki, M. & Virtanen, P. 2014. Hyvinvointia työstä. Helsinki: Tietosanoma.
Tuomikoski, S. 2025. Leikisti töissä – miksi luovuus ja hupi ovat tärkeitä työelämässä? Helsinki: Momentum kirjat.